Valikko
Etusivu
Juhani Peltonen
Kirjallisuuspäivät
Yhdistys
Tuotanto
Perhe
Kuvagalleria
Linkit
Keskustelufoorumi
Palaute

Juhani Peltosen seura ry

Lopen liikuntahalli Elmolassa vietettiin kirjailija Juhani Peltosen (1941-98) syntymän 60-vuotispäivää 12.5.2001, ja hautausmaalla paljastettiin Peltosen ystävän, taiteilija Kimmo Kaivannon suunnittelema muistokivi. Syntyi myös idea Juhani Peltosen seuran perustamisesta ja vuotuisesta kirjallisuustapahtumasta.

Seuran perustava kokous pidettiin Lopen kirjaston Fallesmannissa 9.3.2002.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Sorsa. Nykyisin puheenjohtajana toimii kansanedustaja Timo Heinonen, varapuheenjohtajana Risto Nurmi, sihteerinä Lopen kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Tuula Pirinen ja hallituksessa ovat lisäksi Erja Karvinen, Antti Kuosmanen, Anto Leikola, Tuula Nurmi ja Antti Seppä.-

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää ja pitää yllä kiinnostusta Juhani Peltosen tuotantoon. Vuoden 2013 toimintasuunnitelman mukaan toimintamuotoja ovat:

  • Juhani Peltosen kirjallisen tuotannon vaaliminen ja tutkimuksen tukeminen.
  • Juhani Peltosen tuotannosta aiheensa saavan taiteen edistäminen.
  • Kirjallisuustapahtuman järjestäminen vuosittain Lopella.
  • Niiden kotiseutuun liittyvien perinteiden vaaliminen, jotka ovat olleet taustana Juhani Peltosen elämäntyölle.

Ensimmäiset kirjallisuuspäivät järjestettiin10.-12.5.2002.

Tapahtumalle muodostui pian perinteitä. Tunnukseksi valittiin jokin Juhani Peltosen runo ja tunnuskuvaksi jokin Peltosen kirjan kansista. Lisäksi loppilaisen dir.cant. Pekka Perkon johtama Timotei-kuoro tilasi useana vuonna suomalaiselta säveltäjältä sävellyksen Peltosen runoon ja kantaesitti sen tapahtumaviikonlopulla.

  • Vuoden 2002 teemana oli Merkillinen mies, kuvatunnuksena Pentti Kaskipuron Elmo vuodelta 1987 ja kantaesityksenä Kari Mäkirannan Tuulee (runot Huom. ja Tuulee)
  • Vuoden 2003 toukokuussa kokoonnuttiin otsikolla Suloinen muisto, kuvana Urpo Huhtasen Kuolemansairauteen rinnastettava syli-ikävä vuodelta 1991 ja kantaesityksenä Juhani Komulaisen Rakastettuni minusta poispäin.
  • Vuonna 2004 aiheena oli Matkalla luettua, tunnuksena Pekka Loirin Valaan merkkejä vuodelta 1985 ja kantaesityksenä Juhani Komulaisen Ruhtinaan nuorimman tyttären merkintöjä poimimistaan niittykukista.
  • Vuoden 2005 otsikko oli Peipposen pesä ja tunnuskuva vuodelta 1977 oli Kimmo Kaivannon käsialaa.
  • Viides ja tässä muodossa viimeinen tapahtuma 12.-14.5.2006 vietettiin otsikolla Lapset ja nuoret ovat tärkeimmät olennot, tunnuskuva Urpo Huhtasen vuodelta 1986 ja kantaesityksenä Pekka Kostiaisen kolme laulua naiskuorolle Vuosiyöt: Pitkittyi moni yö, Peipposen pesä, Kesä irtoaa

Uusia muotoja ja laajempaa yhteistyötä ryhdyttiin kehittämään vuonna 2007.
Suomen kirjailijanimikkoseurat kutsuttiin Lopelle.

Nimikot Lopella –tapahtuma järjestettiin 11.-12.5.2007, ja sille tilattiin oma tunnusjuliste taiteilija Pilvi Ojalalta. Uutta oli myös tapahtumaan liittynyt teatteriesitys; helsinkiläis-tamperelainen Telttaryhmä esitti tulkintansa Juhani Peltosen näytelmästä Salomo ja Ursula. Timotei-kuoron kantaesityksenä oli Pekka Kostiaisen Merkillinen mies.

Myös Timotei-kuoron 20-vuotisjuhlalevyn keskeinen osa koostui Juhani Peltosen teksteihin sävelletyistä teoksista.

Levyn nimeksi tuli Peipposen pesä. Se esiteltiin juhlavasti kevään 2009 kirjallisuustapahtumassa Kirjeestä.

Kirjallisuustapahtumassa puhumassa on ollut pitkä rivi eturivin suomalaisia kirjailijoita: esimerkiksi Heikki Turunen, Liisa Laukkarinen, Pentti Saaritsa, Katja Kallio, Risto Rasa, Juhani Syrjä, Kari Levola ja Tuomas Kyrö. Samoin alustuksia on kuunneltu useilta eturivin tutkijoilta ja näin suunnattu myös tulevaan.

Kirjallisuustapahtumissa tärkeänä osana on ollut myös harrastajakirjoittajien koulutus.

Lopen opiston järjestämien kurssien kouluttajina ovat toimineet Taija Tuominen, Hannu Niklander ja Eeva Tikka.

Mieleenpainuvia olivat myös perjantain elokuvaillat, joissa katsottiin Juhani Peltosen näytelmiin pohjautuvia televisioelokuvia.

Elokuvaohjaaja Markku Pölönen veti ne innostavalla tavallaan Vuonna 2002 Semmoinen karhu (1973, Yle TV2), vuonna 2003 Salomo ja Ursula (1967, MTV), vuonna 2004 Perimmäisten ammattien äärellä (1968, MTV), vuonna 2005 Metsästys joulun alla (1977, MTV) ja vuonna 2006 Jatkojen aika (1971, Yle TV2). Vuonna 2010 uudelleen ohjelmaan otetussa elokuvaosiossa esitettiin Ei jälkeäkään (1988, MTV).

Alkuvuosina etsittiin yhteyttä kirjallisuusyleisön ohella myös vähän erilaiseen kohderyhmään ja iltaohjelmassa oli kirjallista rockia.

Lopella vierailivat Peltos-viikonloppuna ensin Juice Leskinen, sitten Heikki Salo ja viimeksi Tuomari Nurmio.

Yleisömäärällä mitattuna suosituinta ohjelmaa kirjallisuustapahtumassa on ollut teatteriväritteinen konsertti.

Esiintymään onkin saatu hienoja taiteilijoita kuten Pirjo Bergström ja Marjorita Huldén, Anneli Saaristo ja Jussi Liski, Eija Ahvo ja Susanna Haavisto, Rea Mauranen ja Eero Ojanen, Nikolai Grohovski ja Kasakat sekä Marja-Leena Kouki ja Mira Kivilä.

Kuvataide oli Juhani Peltoselle tärkeä kiinnostuksen aihe.

Se on näkynyt tapahtumassa monella tavalla. Ehkä huomattavinta oli Juhani Peltosen sisaren tyttären, taiteilija Petra Giacomellin töiden näyttely Lopella toukokuussa 2005. Näyttely koostui Juhani Peltosen lehtiteksteistä kootun Osuma ja harharetkiä –kirjan kuvituksesta, ja kirja myös julkaistiin vuoden 2005 kirjallisuustapahtuman yhteydessä.

Jatkoakin seurasi. Vuonna 2006 kustannuspäällikkö Harri Haanpää sai valmiiksi toisen Peltosen lehtitekstikirjan Lähes täydellisiä käsityksiä kaikesta. Tämänkin kirjan kansi on Petra Giacomellin käsialaa.
Vuonna 2007 WSOY julkaisi Juhani Peltosen Koko valittu runous –kokoelman, ja siitä saatiin virike vuoden 2008 tapahtumalle.

Juhani Peltosen seuran Runon päivä Lopella päätettiin yhdistää Kirjan ja Ruusun päivään.

Se on muutenkin aina ollut ajankohdan vuoksi luontevana osana Peltostapahtumaa. Lopen kirjasto keräsi runotoiveita tyyliin Tämän runon haluaisin kuulla tai lausua, ja tiistaina 6.5.2008 kuultiin ja lausuttiin.

Runotapahtuma sopi hyvin myös seuran toimintasuunnitelmissa koko ajan mukana olleeseen Minun suosikkini –ideaan. Sen mukaan seuran jäsenet kutsuvat toisiaan erilaisiin, myös pienimuotoisiin tilaisuuksiin omien mieltymystensä mukaan.

Onnistuneen runoaiheen jatkoksi muotoutui vuoden 2009 teemaksi Kirjeestä. Kirjallisuusiltaa vuonna 2009 vietettiin Juhani Peltosen syntymäpäivänä, ja silloin juhlittiin jälleen uuden Peltos-kirjan julkaisua.

Seuran aktiivi, kirjailija Antti Seppä oli koonnut komean valikoiman Peltosen kirjeitä. Kirjeitä hullunmyllystäni –teoksen julkaisi jälleen WSOY ja esittelemässä oli, luonnolli-sesti, julkaisupäällikkö Harri Haanpää. Kirjallisuustapahtuman kuvallinen tunnus oli jälleen Petra Giacomellin, ja se lainattiin Kirjeitä hullunmyllystäni –kirjan kannesta.

Toinen osa illasta oli varattu teemalle Kirje, joka on merkinnyt paljon. Lopen kirjasto järjesti foorumin kirjallisuuden ystävien aktiivisuudelle, ja illan aikana esitettiin niin omakohtaisia kuin kirjaston arkistosta ja erilaisista teoksista löytyneitä kauniita, liikuttavia ja hauskoja kirjeitä.

Juhani Peltosen seura on kypsään ikään ehdittyään ryhtynyt aktiivisesti etsimään uusia toimintamuotoja ja kumppaneita. Nimikkoseuroista erityisesti riihimäkeläinen Samuli Parosen seura on ollut naapurina alusta alkaen huomioituna. Jatkossa ajatuksena on edelleen laajentaa toimintaa ja löytää uusia yhteistyökumppaneita.

Myös seuran vuosikokouksia on järjestetty houkuttelevasti, kulttuurilla maustettuna. Vuonna 2009 kokoonnuttiin Suomen kansallisteatterin Morkussa ja käytiin sen jälkeen Omapohjassa katsomassa Wajdi Mouawadin Poltto. Vuonna 2010 seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen kutsui seuran vuosikokouksen eduskuntataloon ja samalla tutustuttiin talon hienoihin taideteoksiin. Vuonna 2011 paikkana ja tutustumiskohteena oli Kansalliskirjasto. Vuoden 2012 kokous oli Teatteri Avoimissa Ovissa, ja kokouksen jälkeen katsottiin Salomo ja Ursula.

Vuoden 2010 teema, Minun on ikävä minua, oli kunnianosoitus hienolle runoilijalle ja runolle; päivän kuvallisenakin tunnuksena oli tämä monelle tuttu runo. Lopen opiston 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Juhani Peltoselle omistettiin parin vuoden tauon jälkeen taas koko lauantai. Siltäkin osin palattiin alkuun, että ohjelmassa oli ensin seminaari, sitten elokuvaesitys ja lopuksi vielä teatteria. Seminaarissa minuudesta ja sen erimuodoista nykypäivänä alustivat filosofi, kirjailija ja Juhani Peltosen seuran perustajajäsen Johannes Ojansuu ja koko ajan kirjallisuustapahtumassa aktiivisesti mukana ollut toimittaja Outi Uotila.

Vuonna 2011 tuli kuluneeksi 70 vuotta kirjailija Juhani Peltosen syntymästä, ja kirjallisuuden ystäviä kutsuttiin Lopelle 10. kerran. Teemaksi valittiin Juhani Peltosen rakastetuin ja tunnetuin teos Elmo.

Nimeksi tuli Kun Elmo voittaa, niin onni koittaa ja kuvallinen tunnus löytyi jälleen Pentti Kaskipuron tuotannosta. Urheilun värittämässä seminaarissa alustivat kirjailijat Tuomas Kyrö ja Anneli Kanto. Kustantaja Harri Haanpää puhui Juhani Peltosen kirjailijakuvasta ja merkityksestä sekä esitteli kevään uuden kirjan, Juhani Peltosen Valitut kertomukset. Illan päätti runoilija Ilpo Tiihosen sekä muusikoiden Merja Ikkelän ja Sara Puljulan muodostama POETRIO. Myös Lopen teatteri osallistui juhlavuoteen ja valitsi kesän näytelmäksi Elmon. Kymmenvuotisjuhlan kunniaksi seura hankki Päivi Hellmanin tekemiä Juhani Peltonen-mitaleja, joilla palkittiin ansioituneita jäseniä.

Vuonna 2012 jatkettiin suurmiesteemaa otsikolla Ansarin ihmeellisin mies – sitaatti Juhani Peltosen runosta luonnollisesti. Sysäyksen aiheen valinnalle antoi loppilaisten merkkihenkilöiden moninkertainen juhlavuosi: Julius Ailio (1872-1933), Jooseppi Sajaniemi (1872-1945), Sakari Pälsi (1882-1965) ja Toivo Ilmari Wuorenrinne (1892-1984). Heistä kertoi kirjastonjohtaja Tarja Toivonen. Seminaarissa mietittiin myös, mikä tekee ihmisestä merkittävän, ja vieläkö suurmiehiä syntyy. Seuran hallituksesta löytyi aiheen asiantuntija, tohtori Anto Leikola, joten alustajaa ei tarvinnut etsiä kaukaa. Illan päättivät Värttinän tytöt, merkkihenkilöitä hekin.

Vuoden 2013 teemana oli kaunis, joustava ja kielenkäyttäjälle mukavia haasteita tarjoava suomen kieli ja sen monenlaiset mahdollisuudet. Sitaatti Juhani Peltosen tuotannosta Osa mahdollista ohjelmaa vuodelta 1978(uudelleen julkaistu Kirjeitä hullunmyllystäni –kokoelmassa 2009): Käsistä valumaan pyrkivän allikon rehti, suomalainen kumoaminen kirkkaitten aforismien saattelemalla. Ohjelmaa oli kehittämässä Lopen opiston Kokeileva kirjoittaminen –ryhmä ohjaajansa Outi Uotilan johdolla. Vierailevana tähtenä oli muusikko, sanoittaja, kääntäjä Turkka Mali. Hän puhui kielen ja musiikin suhteesta sekä musisoi ja viihdytti muutenkin.

Vuoden 2014 teemaksi on valittu paljon esillä oleva Nostalgia. Tunnusruno on Juhani Peltosen viimeiseksi jääneestä runokokoelmasta Näköisveistos ruumiskirstusta (1987):
Tuntuu kuin kaikki kunnollinen
aika olisi jo kulunut. Siitä
on kauan, kun rakastavaiset
tapasivat metsäjärvellä.
Ja siitäkin useita vuosia, kun he viimeksi
ottivat tuon puheeksi, muistivat eri lailla
ja saivat alun pitkään riitaisaan iltaan.

Kirjallisuusseminaari ja sitä seuraavat nostalgiailtamat järjestetään Lopella kirjaston Fallesmannissa (Kauppatie 3) torstaina 15.5. klo 18 alkaen.

Seuran jäsenmaksun voi suorittaa tilille Juhani Peltosen seura ry./Lopen Osuuspankki 525315-224887. Lisätietoja www.juhanipeltonen.net. TAKAISIN