|
|
|
|
|
|
|
KIRJOITTAJAKURSSI 2002
Lopen opisto järjesti 11.5.2002 osana Juhani Peltonen -kirjallisuuspäiviä erityisesti
nuorille kirjoittajille suunnitellun luovan kirjoittamisen kurssin. Kouluttajana toimi
läänintaiteilija, kirjailija Taija Tuominen. Seuraavassa kurssilla tuotettuja tekstejä.
PIRKKO HEIMOSEN TEKSTIT:
Sinä ja koira
Tulen kotiin.
Te molemmat olette minua vastassa,
sinä ja koira.
Te molemmat istutte portailla,
sinä ja koira.
Te molemmat olette iloisia,
sinä ja koira.
Te molemmat nauratte,
sinä ja koira.
Te molemmat olette ystäviäni,
sinä ja koira.
Limerikki
Hän ajoi autolla päin Loppea,
päin omaa kotisoppea.
Sairaalassa kului yksi kuukausi,
mutta viimein hän nousi.
Loppuikänsä hän oli hyvin hulppea.
Ongelmia
Kynästä katkesi kärki,
minulta loppui järki.
Kirjoittaisin vielä,
mutt' pikkusormi on tiellä!
MIIKA KARVISEN TEKSTIT:
Siitä talosta juoksi ulos sata päätöntä sutta.
Janen jaloissa oli neljäkymmentäkahdeksan lasta
ja ne lapset huusivat äidille
että äiti tuo ruokaa
mutta äiti sanoi lapsille
että ei vielä
sitten kun olette vähän vanhempia.
Nuoret haukat kiisivät taivaalla etsien itselleen saalista
mutta saalis meni kotiinsa
ja rakensi pakastimeensa leipäkuutioista
neljä kolmasosaa hernekeittoa
jonka seasta syöksyi haukiparvi.
Yritin tänään
saada varmuutta siitä
teon arvosta.
Malttamaton mieleni
kiirehtii muualle.
KATJA MAHALIN TEKSTIT:
Aamulla varhain
kun ensimmäiset auringonsäteet
tuskin vielä taivasta koskettavat
alkaa linnun yksinäinen,
hiljainen laulu.
Herään levottomasta unesta
kovaa möyryä rinnassani.
Minä olen nähnyt joskus pienen linnun.
Kauniin muotoinen, vaatimaton, höyhenpukuun sonnustautunut.
Se istui silloin oksalla, piilossa.
Kevään harvat ja pienet lehdet kuitenkin paljastivat sen silmilleni.
Tarkkailin sen pieniä siroja liikkeitä puoli uneksien.
Yhtä äkkiä säpsähdin, hämmästyin.
- Lintu oli alkanut laulaa.
Pienen pienen linnun valtava ääni kantoi
kauas kauas taivaaseen kaunista laulua.
Sydämeni riemastui, vapautui avautui.
Voiko olla kauniimpaa.
Hymyillen panin merkille toisen äänen
joka vastasi linnulleni kaukaisesta metsästä.
PEKKA MAKKOSEN TEKSTIT:
Keski-ikäinen mies (resepti runo)
Hiuksia kaljun päälaen ympärillä
rillit ja kello
kasvamaan alkanut vatsa, jota lapset kutsuvat Pulkkis-mahaksi (TV-ohjelma Pulkkisen mukaan)
takana eletty nuoruus
edessä vanhuus ja vaivat
halu oppia kirjoittamaan
Sekoita perusteellisesti. Miedossa lämmössä kypsyy keski-ikäinen mies, joka on oppinut
ajattelemaan.
Hiljaisuus
Korkealla mäellä, pilvet lähellä
alapuolella luonnon rauha
Istun yksin mietteissäni
nautin hiljaisuudesta
kauniimpaa ei voi kokea.
TUOMAS PÖNKÄSEN TEKSTIT:
Limerikki on usein hieman pilkallinen kirjoitus, jonka ensimmäisellä rivillä
mainitaan joku paikka. Rakenne lopputavujen osalta:
a
a
b
b
a
Limerikki
Paikka on Hausjärvi
turpa kiinni siis joka lärvi
täällä ajetaan vain mopolla
katsotaan mitä asiaa Karpolla
ei kiinnosta Lindin Arvi
Tanka-runo
Saimme jokainen kaksi sattumanvaraista sanaa, toinen liittyi luontoon, toinen tunteeseen.
Sitten piti kirjoittaa niistä viidelle riville runo siten, että "luonto"-sana on
kolmannella ja "tunne"-sana viidennellä rivillä. Minun sanani olivat "sipuli" ja "ikävä".
Herääminen on joskus hankalaa, haluaisi vain nukkua.
Tunne siitä, ettei millään ole väliä.
Sipuli, se on elämä. Tyhjä sisältä.
Ei tyhjä, ei sittenkään. Siellä on
ikävä, elämä itkettää.
Tästä piti sitten muokata tanka-runo. Tanka-runossa on viisi riviä, joiden tavumäärät ovat
5
7
5
7
7
ja kuten pohjustava tehtävä antaa jo olettaa, on tanka-runon kolmannella rivillä jotain
luontoon liittyvää ja viidennellä rivillä jotain tunteeseen liittyvää.
Lopullinen tanka-runoni:
Väsytä uni
minulla ei väliä.
Elämä, sipuli.
Ei tyhjä, sittenkään.
Se, ikävä itkettää.
|
|
|
|
|